Brysselin Kone

Meille on tullut Ukrainan sodan vuoksi pakolaisia Ukrainasta ja sodan vuoksi myös Venäjältä tuotavan energian kaupan periaatteet ovat muuttuneet. Mutta minkälaisia ovat olleet muut Ukrainan sodan vaikutukset EU:hun? Miten se on vaikuttanut Saksan aseman kehittyminen EU:ssa, kun Saksa on suhtautunut epäröiden Venäjään kohdistuviin energian ostoon liittyviin pakotteisiin ja sen suhtautumisesta Ukrainan tukemiseen on osin ollut vaikeaa saada selvää? Miltä vaikuttaa nyt Ranskan asema EU:ssa? Ja miten Ukrainan sota todennäköisesti tulee vaikuttamaan EU:n poliittiseen tilanteeseen jatkossa? Haastateltavana on RKP:n ja europarlamentin Renew Europe-ryhmän europarlamentaarikko Nils Torvalds ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten europarlamentissa ja EU:ssa ylipäänsä on suhtauduttu Ukrainan sotaan? Minkälaisia ovat EU:n mahdollisuus toimia Venäjän kanssa jatkossa? Miten EU ja tavalliset EU-kansalaiset voisivat tukea Venäjän rauhantahtoisia tahoja? Haastateltavana on vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Unkarin jälleen vaaleissa uudelleen valittu pääministeri Viktor Orbán on kritisoinut julkisesti jatkuvasti monin tavoin EU:ta. Mutta vaikka unkarilaiset kannattivat nyt vaaleissa Orbánia todella vahvasti, niin EU:n kannatus on Unkarissa paljon isompaa kuin EU-maissa keskimäärin. Mutta miten heikosti Unkarin oppositio saa näkökulmansa nykyään esiin julkisuudessa? Miltä ylipäänsä vaikuttaa Unkarin demokratian tilanne? Ja miltä näyttää nyt Unkarin tilanne EU:ssa Ukrainan sodan aikana, kun Orbán kuitenkin haluaa ostaa energiaa Venäjältä ja muutenkin pitää Venäjään yllä lämpimiä suhteita? Näistä asioista puhuu yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Ukrainan sota vaikuttaa monin tavoin ja isosti Saksaan ja Saksan harjoittamaan politiikkaan. Ja kun Saksassa asiat isosti muuttuvat, niin se heijastuu muuallekin EU-alueelle. Mutta miten kiusallinen tilanne EU:ssa se on Saksalle, että se samaan aikaan ostaa energiaa Venäjältä, kun muissa EU-maissa jo on saatu paljon isoja pakotteita voimaan? Onko Saksassa itseruoskinta tähänastisesta liiasta luottamuksesta Venäjään jo alkanut? Entä mikä merkitys sillä on Suomelle ja EU:lle, kun Saksa lisää rajusti puolustusmenojaan? Haastateltavana on poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmaa voi kommentoida twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Väestötieteilijä Mikko Myrskylä puhuu siitä, mikä on ollut tai tulee todennäköisesti olemaan eri EU-maiden väestönkasvun kehitys ja ennuste ja mikä näitä kehityskulkuja selittää. Ja voiko jollain perusteella sanoa, että joku väestön määrän tai väestön kasvun taso on hyvä? Ja jos on, niin millä kaikilla perusteilla? Ja entä miksi väestön määrä maailmassa vielä joitain vuosikymmeniä kasvaa, vaikka alle 15-vuotiaiden määrä maailmassa ei todennäköisesti tule lähivuosikymmeninä lisääntymään? Haastateltava Mikko Myrskylä on Helsingin yliopiston yhteiskuntadatatieteen professori ja saksalaisen Max Planck -instituutin johtaja. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä konkreettista hyötyä Suomelle on turvallisuuden kannalta EU:sta? Ja onko EU:n tuki tosipaikan tullen todennäköisesti luotettavaa? Miten iso asia on nyt EU:n kannalta se, että se, että Saksa alkaa lisätä määrärahojaan puolustukseen? Mihin tuotteisiin nyt kannatta satsata ja miksi? Ja miltä vaikuttaa meidän turvallisuutemme kannalta tilanne Venäjällä? Näistä asioista puhuu Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten energian hinnan nousu voi vaikuttaa EU:n talouteen ja mitkä tahot siitä kärsivät eniten? Minkälaista inflaatiota mahdollisesti on luvassa ja minkälaista Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa on ehkä odotettavissa? Entä kuinka tehokkaita ovat olleet Venäjän pakotteet ja mitä pakotteita vielä voisi lisätä? Haastateltavana on Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Suurin osa EU-maista kuuluu Natoon varmistaakseen turvallisuuttaan. Ja suurin osa Nato-maista on EU-maita. Onko se järkevä ajatus, että jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, sen kannattaa hakea sitä yhdessä Ruotsin kanssa? Ja onko oletettavaa, että ne saisivat jäsenyyden pikaisestikin? Tavalliset asevelvolliset varusmiehet eivät Naton operaatioon kotimaidensa ulkopuolelle joutuisi, mutta miten sitovia ja minkälaisia Naton turvatakuut ovat paperilla ja miten sitovia ne tuntuvat olevan käytännössä? Ja miten sitovasti on puhuttu siitä, ettei Nato koskaan laajene itään? Näistä asioista keskustelee Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Brysselin koneessa keskiviikkona klo 10.00. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kuinka nopeasti Kreikan velkaisuus on kutistumassa ja missä tilassa sen talous muuten on? Ja miten vakaa on nyt Kreikan poliittinen tilanne? Ja miten Kreikan historia näkyy sen nykyisessä suhtautumisessa EU:hun? Haastateltavana on Suomen Kreikan suurlähettiläs Jari Gustafsson ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Onko jo vielä mitään toivoa Lähi-idän tilanteen rauhoittumisesta. Ja jos on, niin milloin voidaan olettaa, että siellä päästään kunnolla aloittamaan jälleenrakennustyöt? Miten EU:n kannattaa nyt tukea Lähi-idän maita ja kansalaisia? Ja miten paljon suhteessamme Lähi-itään on vielä kyse romanttisesta orientalismista? Haastateltavana on Tampereen yliopiston dosentti Pertti Multanen, joka on myös vieraileva tutkija Helsingin yliopistossa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten inflaatiotilanne kehittyy EU:ssa ja miten vaikeaa inflaatiota on pysäyttää? Hyödyttääkö EU Suomea taloudellisesti selkeästi vähemmän kuin on se toisinaan kuultu 18 miljardia vuodessa? Ja onko nykyinen systeemi, jossa EU:n jäsenmaksut määräytyvät maan bruttokansantuotteen mukaan hyvä, vai olisiko järjestelmä, jossa EU-jäsenmaksut määräytyisivät jäsenmaan kansalaisten ostovoiman mukaan järkevämpi ja reilumpi? Haastateltavana on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä konkreettisia hybridiuhkia nyt mahdollisesti kohdistuu EU-alueelle? Mitä peliä millä ja millä logiikalla Venäjä pelaa nyt Valko-Venäjällä? Miten Kiina ja Venäjä yhdessä todennäköisesti tulevat toimimaan ja miten se saattaa vaikuttaa EU:hun ja länsimaihin ylipäänsä? Mitä nykyisestä globaalista tilanteesta voi ajatella, jos sitä peilaa siihen, miten kiinalaisen sotataidon mestarin Sunzin sanotaan kirjassa sodankäynnin taito erityyppisten sotien lainalaisuuksia käsitelleen. Ja mikä asia hybridiuhkien suhteen on EU:n suurin voima ja mikä sen suurin heikkous? Haastateltavana on Euroopan hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja Jukka Savolainen ja toimittajana Maija ja Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Puolan talous kasvaa niin kovaa vauhtia, että on jopa arvioitu niinkin, että on mahdollista, että jo kauden vuodesta 2027 eteenpäin EU-budjettineuvottelujen aikaan Puolan bruttokansantuote asukasta kohden ylittää EU:n keskiarvon. Silloin Puolasta, joka on saanut tähän asti paljon rahaa EU:lta, tulisi EU:n nettomaksaja. Mutta haluaisiko Puola ehkä silloin liittyä euroon? Ja vaikka EU on Puolalle taloudellisesti tärkeä kumppani, niin pidetäänkö Puolassa EU:ta vasemmistolaisten ja vihreiden klubina? Ja mitä Puolassa ajatellaan siitä, kun EU kovistelee Puolaa oikeusvaltioasioista? Ja miltä on näyttänyt tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla? Haastateltavana on Suomen Puolan suurlähettiläs Juha Ottman ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi eurojäsenyys on haitannut Suomen taloutta? Ja kun maat velkaantuvat isosti, niin kannattaako edes osa veloista antaa anteeksi jossain vaiheessa? Ja jos kannattaa antaa anteeksi, niin miten se kannatta tehdä? Ja olisiko EU:ssa syytä luopua siitä ajatuksesta, että EU ohjaa nykyisen kaltaisella systeemillä maiden taloudenpitoa? Ja millä tavoin koronaelvytyspaketti oli hyvä ajatus ja millä tavalla huono Haastateltavana on tutkimusohjaaja Ilkka Kiema Laboresta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella ”brysselinkone”.

Mistä johtuu maailmanlaajuinen konttipula, joka haittaa tavaroiden kuljetusta? Miten paljon Suomen meriliikenteen kuluihin voivat vaikuttaa EU:sta tulevat kaavailut uusista ympäristöperusteisista maksuista? Miksi nämä maksut iskevät nimenomaan Suomen meriliikenteeseen erityisen isosti? Ja miten Suomen olisi kannattanut toimia EU:hun päin, mikäli se pitää tätä tilannetta Suomelle hankalana? Haastateltavana on johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood Keskuskauppakamarista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi EU ei enää ole kovin aktiivinen Israelin ja Palestiinan kiistan suhteen? Miksi Israelin tekemiset tuntuvat jatkuvasti herättävän EU:ssa erityistä vahvaa kiinnostusta? Mitkä tahot tällä hetkellä ovat juutalaisvastaisimpia EU:ssa ja mitkä tahot suhtautuvat juutalaisiin ja Israeliin myönteisimmin? Ja miten hankalalta vaikuttaa konfliktien tilanne Lähi-Idässä? Haastateltavana on vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Vaikka EU on vuosikausia taistellut köyhyyden poistamiseksi alueeltaan, niin miksi se ei ole ollut kovin tehokasta toimintaa? Ja millä tavoin kännyköitä ja tietokoneita omistamattomien tai niiden käyttöä hallitsemattomien ihmisten elämä hankaloittaa se, että EU:ssa digitalisoidaan asioista ja monet palvelut siirtyvät verkkoon? Ja olisiko hyvä, jos EU:ssa olisi systeemi, jossa jäsenmaat yhdessä maksaisivat osan lapsilisistä EU-alueen lapsille? Haastateltavana on THL:n tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä käytännön ongelmia voi piillä EU:n metsien käyttöä koskevassa taksonomia-asetuksessa? Miten vapaaehtoista siihen osallistuminen käytännössä on ja minkälaisia taloudellisia seurauksia sillä voi toteutuessaan olla? Mikä on se salaisuus millä jotkut jäsenmaat saavat kantansa ja näkökulmansa läpi komissiossa ja jotkut kuten Suomi eivät niin helposti saa? Ja miten käytännössä meidän kannattaisi muuttaa toimintatapojamme Suomessa ja keskustelussa komissioon päin saadaksemme lisää tehoa komission kantoihin vaikuttamiseen? Haastateltavana on keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, joka työskenteli aikoinaan jäsenenä komissaari Olli Rehnin kabinetissa ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU:n ilmastoponnistelujen vaikutukset käytännössä näkyvät jatkossa meille EU-kansalaisille? Millä tavoin ilmaston eteen tehtävät investoinnit ovat myös taloudellisesti kannattavia? Ja miten isoja summia kehittyvät maat saavat kehittyneiltä mailta ilmaston suojeluun? Haastateltavana on Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila ja toimittajana Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mihin perustuu se, että Ranska on usein niin aloitteellinen EU:ssa? Miksi Ranska aikoinaan ei halunnut Britanniaa EU:n jäseneksi, vaikka Britannia oli kuitenkin aiemmin tukenut Ranskaa taistellen Saksaa vastaan? Miksi Ranska suhtautuu Venäjään usein aika myönteisesti verrattuna muihin EU-maihin? Ja miksi pakolaisuus on nykyään niin iso keskustelunaihe Ranskassa? Haastateltavana on eläkkeellä oleva suurlähettiläs Risto Veltheim, ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.