Brysselin Kone

Minkälaisia historiallisia hetkiä nykytilanne Venäjällä muistuttaa? Miltä valtapeli Venäjällä on näyttänyt ja nyt näyttää? Minkälaiselta vaikuttaa Venäjän tulevaisuus, vaikuttaako siltä, että Venäjä saattaa hajota? Mitä virheitä EU on tehnyt suhtautumisessaan Venäjään ja miten EU:ssa kannattaa toimia nyt ja jatkossa Venäjän suhteen? Haastateltavana on Venäjän historian dosentti ja perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen ja toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmassa voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millä tavoin EU:n kannattaisi tulevaisuudessa hoitaa isoissa taloudellisissa ongelmissa olevien jäsenmaidensa tukeminen? Miten EU voisi saada lisää tuloja? Kannattaisiko esimerkiksi osa jäsenmaiden keräämistä arvonlisäveroista tilittää suoraan EU:lle? Ja näyttääkö nykyinen poliittinen tila EU:ssa huolestuttavalta? Haastateltavana on europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millä logiikalla energian on EU-alueella syytä olla halpaa ja millä kallista? Miten käytännössä kannatta tukea EU:n köyhimpiä kansalaisia energian hintojen kohotessa? Ja minkälaisia uusia tapoja energian tuotantoon nyt todennäköisemmin on tulossa? Haastateltavana on Jean Monnet -professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mikä selitti sen, että ruotsidemokraateista tuli viime vaaleissa toiseksi suurin puolue Ruotsissa Ja miten vaikuttaa ruotsidemokraattien sisarpuolueiden menestys EU:ssa ja etenkin nyt Italian vaaleissa koko EU:n poliittiseen ilmapiiriin? Haastateltavana on tutkijatohtori Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä EU:ssa suunnitellaan sen suhteen, miten metsää voi tai kannattaa hakata ja miten ei? Minkälaista puuta ei ole suotavaa käyttää energiaksi? Tai millä tavoin Suomessakin metsiä pitää ennallistaa ja metsien monimuotoisuutta edistää? Miten tämä kaikki tavallisen metsäomistajan toimiin ja Suomen kansantalouteen voi vaikuttaa? Ja miten hyvin tai huonosti MTK:n nykyisen metsäjohtajan mukaan nykyhallitus on ajanut metsäomistajien asioita EU:ssa? Haastateltavana on MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitkä asiat ovat EU:ssa juuri nyt sillä tavoin ajankohtaisia ja kiireellisiä, että Suomessa kannattaa pian muodostaa kantansa siitä, mikä niissä on Suomen etu? Mitä vaikutuksia Ukrainan sodasta on EU:lle? Ja miten tiukasti EU:ssa todennäköisesti aletaan miettiä sitä, kuinka paljon riippuvaisempia me olemme Kiinasta kuin Venäjän energiasta? Ja miten EU:n Kiina-riippuvuutta suunnitellaan vähennettävän? Haastateltavana on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselin kone.

Rauhallisuus Länsi-Balkanilla ei ole nyt itsestään selvä asia ja EU:nkin on syytä herätä huomaamaan, mitä siellä tapahtuu ja että siellä aletaan jo väsyä odottamaan EU-jäsenyyttä. Alueella on itämässä konflikteja ja samalla Länsi-Balkanista ovat kiinnostuneet Venäjä, Kiina ja Turkki. Samalla EU:ssa voidaan myös miettiä myös sitä, mitä kohtalokkaita seurauksia EU:n kokonaiskehitykselle on ollut ja on tulossa todennäköisesti siitä, että EU laajeni aikoinaan itään päin aika vauhdilla? Haastateltavana on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalanvastaava dosentti Katalin Miklóssy. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten Saksa aikoo jatkossa selviytyä taloudellisesti siitä huolimatta, että energiansaanti Venäjältä on vaikeutunut? Miltä näyttää Saksan Venäjä-suhteiden kehitys? Minkälaiselta vaikuttaa Uniperin tilanne Saksassa? Minkälaista liiketoimintaan suomalaisilla on tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet Saksan kanssa? Miksi Saksa haluaa EU:n laajenemista? Kuuluuko Saksa jatkossa EU:n nuukiin maihin? Haastateltavana on Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi epäluottamus politiikassa on demokratian kannalta tärkeä asia myös EU:ssa, vaikka usein puhutaankin vain luottamuksen tärkeydestä politiikan teossa? Ja kun EU:n aluekehityspolitiikka on yksi maailman suurimmista julkisista politiikkaohjelmista ja koko projektiperustaisen toimeenpanon pioneeri niin mitä seurauksia tällä EU:n mukanaan tuomalla projektikulttuurilla on hallintoon EU-alueella? Haastateltavana on yliopistonlehtori Isak Vento Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä muutoksia EU:n taloussääntöihin on tehty viime kriisien vuosina? Ja mitä muutoksia niihin ehkä vielä joudutaan tekemään, kun taloudelliset ja poliittiset tilanteet EU:ssa ovat muuttuneet ja muuttumassa? Nyt taloudellinen tilanne ei ole hyvä, vaan ensi talvesta EU-alueella odotetaan taloudellisesti ja poliittisesti tiukkaa ja esimerkiksi Italian taloustilanne ja Saksan talouden näkymät vaikuttavat huolestuttavilta. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Venäjän on tähän asti ollut helpompaa vaikuttaa energiakaupan avulla EU:hun kuin EU:n Venäjään? Ja miksi se ajatus, että maiden välinen taloudellinen keskinäisriippuvuus luo niiden välille rauhaa osoittautui Venäjän ja EU:n suhteiden kohdalla vääräksi? Entä miten EU:n kannattaa jatkossa toimia Venäjältä myynnissä olevan energian suhteen? Ja mitä erityisiä riskejä tuo mukanaan se, että Venäjältä ostetaan uraania EU:n ydinvoimaloiden tarpeisiin? Haastateltavana on Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millä tavoin Saksan poliittinen linja näyttää muuttuvan nykyisen Ukrainan tilanteen ja energiakriisin vuoksi? Ja minkälainen kritiikki Merkelin tekemää politiikkaa kohtaan Saksassa alkaa nostaa päätään? Mitä meidän nyt kannattaa oppia siitä, miten me aikoinaan suhtauduimme Venäjään ennen sen viime keväistä hyökkäystä Ukrainaan? Ja onko Ranskan poliittinen elämä jonkinlainen laboratorio, jonka avulla voidaan päätellä jotain myös EU:n tulevasta poliittisesta kehityksestä? Näistä asioista keskustelee akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Venäjän tutkimukseen emeritusprofessori Timo VihavainenHelsingin yliopistosta puhuu Brysselin koneessa mm. siitä, miten Venäjän historian kautta voimme miettiä sitä minkälainen on Venäjä? Ja mikä voi olla Venäjän tulevaisuus? Millaiset ovat olleet nykyisten EU-maiden ja Venäjän väliset suhteet? Ja miten EU:ssakin Venäjään kannattaa nyt ja tulevaisuudessa suhtautua? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Olisiko syytä jo miettiä ruuan tuotantoa EU-alueella sillä kärjellä, miten täysin riippuvaista se on yhtä aikaa monista asioista, kuten esimerkiksi maan mikrobeista, pölyttäjistä, ravinteiden saatavuudesta ja maanviljelijöiden ja elintarviketyöntekijöiden työpanoksesta. Ja miten EU:n maatalouspolitiikka voisi edesauttaa sitä, että ruuan tuottaminen ei haittaa ympäristöä, vaan lisää sen hyvinvointia esimerkiksi hiilensidonnalla. Ja onko tilanne se, että ei juuri kannata odottaa, että EU herää lähiaikoina virallisten prosessien kautta isosti säätelemään maatalouspolitiikkaansa sillä kärjellä, että maatalouden ympäristöön ja alalla työskentelevien ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat kokonaisvaikutukset otetaan paremmin huomioon. Vai onko niin, että vain EU-kansalaisten mielipiteiden aiheuttama ulkoinen paine voi aiheuttaa sen, että tapa harjoittaa maataloutta muuttuu EU-alueellakin? Ja minkälainen se paine nyt on? Haastateltavana on agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Maij

Mitkä toimijat aiheuttavat kyberuhkia EU-alueella? Miten Ukrainan sota on toiminut harjoituskenttänä kyberuhkien aiheuttamisessa ja torjunnassa? Ja jos liittyy vapaaehtoisiin kansainvälisiin hakkeriryhmiin esim. toimiakseen Venäjää vastaan ja tukeakseen Ukrainaa, niin miksi asian oikeudellista puolta kannatta miettiä tarkkaan ennakolta? Miksi nykyinen sosiaalinen media altistaa meidät tehokkaammin vihamielisellekin vaikuttamiselle, kuin aiempi perinteinen valtioiden harjoittama propaganda? Ja mikä ongelma siitä EU-kansalaisille syntyy siitä, kun nykyään monien suosittujen somealustojen kotipaikat sijaitsevat Yhdysvalloissa eikä EU-alueella? Haastateltavana on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselikone.

Mihin suuntaan EU:n ja Turkin suhteet ovat kehittyneet ja kehittymässä? Miten iso ongelma muiden ongelmien joukossa Turkin ja EU:n välillä on se, että Turkki on niin vastahankainen hyväksymään Suomea ja Ruotsia Natoon? Ja mistä tässä ongelmassa pohjimmiltaan on kyse? Ja miltä vaikuttaa nyt tilanne Turkin vaalien suhteen ensi vuoden kesäkuussa? Haastateltavana on vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU-maiden velkaantumisongelman voisi hoitaa? Miten olisi mahdollista vaikuttaa siihen, EU:ssa päätöksenteko olisi selkeämpää? Miltä vaikuttaa EU:n ja etenkin Saksan tilanne energiapolitiikan haasteiden kourissa? Ja voisiko ajatus erityisestä energiaverosta Venäjältä EU-alueelle tuotavalle öljylle ja maakaasulle toimia? Haastateltavana on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten Kiinan Ukrainan sota, korona ja Kiinan taloudellinen kehitys vaikuttavat Kiinan ja EU:n väleihin? Minkälaiselta nyt vaikuttaa Kiinasta EU-alueellekin johtavan Silkkitien tulevaisuus? Ja miksi Kiinalle Suomen ja Ruotsin mahdollinen liittyminen Natoon voi olla huono uutinen? Näistä asioista puhuu Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen. Ja siitä, minkälaiselta nyt juuri vaikuttavat taloudelliset suhteet Kiinan ja EU:n välillä kertoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Metsien käsittelyyn ja käyttöön on suunnitteilla paljon sääntelyä EU:ta. Ajankohtaisia metsiin vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi EU:n biodiversiteettiä eli luonnon monomuotoisuutta parantava strategia ja osin vielä kesken olevat EU:n taksonomian säädökset, joilla EU määrittelee, mitkä metsiin liittyvät sijoituskohteet ovat hyviä ilmaston ja ympäristön kannalta. Parhaillaan EU:ssa on tekeillä esimerkiksi suunnitelmia siitä, että 30 prosenttia EU:n pinta-alasta pitää suojella, osa metsistä tulee ennallistaa asentoon, jossa ne ovat olleet esiteolliseen aikaan ja että hakkutähteiden käyttöä energiapuuksi olisi syytä vähentää. Nämäkin kaikki asiat vaikuttavat metsätalouden kannattavuuteen ja mahdollisesti metsien arvoon. Mutta entä onko olemassa toteuttamiskelpoisia suunnitelmia siitä, miten tämä rahallinen menetys korvataan metsänomistajille, jos se aiotaan korvata? Haastateltavana on Euroopan metsänomistajien etujärjestön CEPF:n pohjoismaiden edustaja Maria Pohjala ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohje

Jos Saksan asema EU:ssa heikkenee sen energiansaannin ongelmien myötä ja jos Ranska sitten pystyy ottamaan johtavamman roolin, niin mitä siitä voisi seuraa? Mahdollisesti enemmän valtaa EU:lle ja enemmän yhteisvastuita vai jotain muutakinko? Ja mitä se voi tarkoittaa, jos maat ja EU:kin haluavat nyt, että on syytä alkaa harjoittaa aiempaa voimakkaampaa teollisuuspolitiikkaa? Ottaako politiikka ehkä markkinoista aiempaa voimakkaamman niskalenkin vai tarkoittaako se kuitenkin käytännössä ihan muuta? Ja jos Suomi liittyy Natoon, voiko siitä seurata, että Suomella on varaa harjoittaa vähemmän nöyrää politiikkaa EU:ssa, kun EU:n merkitys Suomen turvallisuuden takaajana ei ole niin merkittävä kuin jos me emme kuulu Natoon? Mm. näistä asioista haastateltavana on Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.