Brysselin Kone

Euroopan uusi komissio aloitti työnsä joulukuun alussa ja yksi sen tärkeimpiä tavoitteita on EU:n kilpailukyvyn parantaminen. Työtä riittää, sillä Yhdysvaltain uuden hallinnon kaavailemat tuontitullit, Ukrainan sota, ilmastonmuutos ja teknologiakilpailu vaativat kaikki nopeaa reagointia - ja isot päätökset eivät ole välttämättä poliittisesti helppoja. Miltä Euroopan kilpailukykyhaaste näyttää yritysten näkökulmasta? Toimittaja Annastiina Heikkilän kanssa aiheista keskustelemassa EK:n EU-vaikuttamisen johtajan Lotta Nymann-Lindegren sekä Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila.

Euroopassa tehdään nyt kovaa rajapolitiikkaa. Turvallisuushaasteet realisoituvat usein rajapolitiikassa, ja moni EU:ssa haluaa tiukempaa rajapolitiikkaa. Mitä kuuluu EU:n ulkorajoille ja mitä tuleva komissio aikoo rajoilla tehdä? Brysselin koneen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine. Toimittajana Salla Jantunen. (Uusinta 18.9.2024)

Noin 96 prosenttia valmistetuista tuotteista pohjautuu kemikaalien käyttöön. Maailman sadoistatuhansista kemikaaleista tuhannet ovat haitallisia ihmisille ja ympäristölle. Yhteiskuntamme ei kuitenkaan pyöri ilman kemikaaleja. Mitä Euroopassa tehdään haitallisten kemikaalien leviämisen ehkäisemiseksi? Voiko EU:n ulkopuolelta hankittujen tuotteiden kemikaaliturvallisuuteen luottaa? Onko kemikaaleilla yhteys hedelmällisyyden laskuun länsimaissa? Edellämainittuihin sekä muihin kemikaalipolitiikan kysymyksiin ovat vastaamassa neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Hinni Papponen ympäristöministeriöstä. Toimittajana Salla Jantunen.

Pariisin latinalaiskorttelista löytyy pala Suomea - Mikä on Institut Finlandaisin merkitys kulttuurilähettiläänä ja miten Suomen maabrändiä vaalitaan keskellä maailman kulttuurimetropolia? Mikä on Suomen ja suomalaisen kulttuurin arvo euroopassa? Annastiina Heikkilä keskustelee teemoista Institut Finlandaisin johtajan Tuula Yrjö-Koskisen ja taiteilija Josefina Nelimarkan kanssa.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kaarlo Tuori on seurannut ja arvioinut Euroopan oikeusvaltiotilannetta aivan lähietäisyydeltä jo vuosikymmenten ajan. Hän on kansainvälisesti yksi tunnetuimpia suomalaisia oikeustieteilijöitä. Tämänkertaisessa Brysselin koneen jaksossa syvennytään eurooppalaisen oikeusvaltion perusteisiin ja oikeusvaltiokriisin kehittymiseen Euroopassa. Jaksossa Tuori kertoo, miten Puolassa lähes kymmenen vuotta kestänyt oikeusvaltion alasajo yritetään nyt kääntää. Lisäksi keskustellaan Euroopan neuvoston alaisen Venetsian toimikunnan työstä ja pohditaan sitä, miten oikeusvaltioperiaate sopii yhteen EU:n laajentumistavoitteiden ja kansallisen turvallisuuden kanssa. Toimittajana Salla Jantunen

Tässä jaksossa aiheena on disinformaatio. Keskusteluissa teemoja mm. Venäjästä, jonka uutisiksi naamioitu propaganda pyrkii vähentämään EU-maiden intoa tukea Ukrainaa. Jaksossa pohditaan myös sosiaalisen median alustojen ongelmia ja niihin liittyvää kuvien valtaa sekä Yhdysvaltain lähestyviä presidentinvaaleja, joissa Venäjällä on paljon pelissä. Haastateltavina ovat pariisilaisen Sciences Po-yliopiston disinformaatioon perehtynyt historijoitsija ja tietokirjailija David Colon sekä politiikkaa, demokratiaa ja kuvien voimaa tutkiva professori Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta. Toimittaja Annastiina Heikkilä

Euroopan unioni on Israelin suurin kauppakumppani. EU on myös Palestiinan suurin tukija. Tiiviit taloudelliset suhteet ja panostukset eivät kuitenkaan aina näy EU:n poliittisessa vaikutusvallassa alueella. Miten EU pyrkii vaikuttamaan Gazan sotaan? Jakaako konflikti EU-maita? Miten sota vaikuttaa Eurooppaan? EU:n roolista Lähi-idässä on kertomassa ulkoministeriön Persianlahden teemasuurlähettiläs Kirsikka Lehto-Asikainen. Toimittajana Salla Jantunen.

Brysselin koneen aiheena on tänään ruoka. Voidaanko puhua eurooppalaisesta ruokakulttuurista ja miten isot myllerrykset kuten ilmastonmuutos ja sodat vaikuttavat siihen, mitä tulevina vuosina syömme ja juomme? Entä miten Eurooppa pärjää, kun viljelymaasta ja puhtaasta vedestä tullaan käymään yhä kovempaa globaalia taistelua? Vieraana ovat keittiömestari Pekka Terävä ja maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti komissaariehdokkaansa syyskuun puolivälissä. Millainen porukka on kyseessä? Mitä salkkujaon ja von der Leyenin poliittisten suuntaviivojen perusteella voidaan ennustaa komission tulevasta politiikasta? Aiheista keskustelemassa pitkäaikainen keskustavaikuttaja Riina Nevamäki konsulttitoimisto Blicistä ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen professori Johanna Kantola. Toimittajana Salla Jantunen.

Itsevaltaisen Viktor Orbanin johtama Unkari ihmetyttää ja ärsyttää - mutta miten EU:n tämänhetkisen puheenjohtajamaan politiikan syitä ja seurauksia voisi paremmin ymmärtää? Entä mistä Euroopassakin viime vuosina korostunut vahvojen johtajien kaipuu pohjimmiltaan kertoo? Jakson asiantuntijavieraina tutkija Annastiina Kallius ja dosentti, tietokirjailija Heino Nyyssönen. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Euroopassa tehdään nyt kovaa rajapolitiikkaa. Turvallisuushaasteet realisoituvat usein rajapolitiikassa, ja moni EU:ssa haluaa tiukempaa rajapolitiikkaa. Mitä kuuluu EU:n ulkorajoille ja mitä tuleva komissio aikoo rajoilla tehdä? Brysselin koneen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine. Toimittajana Salla Jantunen.

Brysselin Kone pohtii EU:n tulevaisuutta. Päätöksillä, joita tänään teemme, on vaikutuksia myös tulevaisuudessa. Mutta muistetaanko tulevaisuuden näkökulmaa aina kantaa mukana päätöksenteossa? Vieraana Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku. Toimittaja Salla Jantunen.

Uskonnon merkitys ja sen kasvu - politiikassa, konflikteissa ja tänne levinneissä kulttuurisodissa. Mistä se kertoo ja pitäisikö uskonnon ja vallan suhteesta puhua enemmän? Vieraana on kirkkohistorian tutkija Juha Meriläinen. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Euroopan unioni rahoittaa tiedettä ja tutkimusta vuosien 2021 ja 2027 välisenä aikana lähes sadalla miljardilla eurolla. Osa tästä rahasta jaetaan tutkimusrahoituksena eurooppalaisille tutkijoille ja tutkimusryhmille, mutta tästä summasta rahoitetaan myös EU:n oman tutkimuskeskuksen JRC:n (Joint Research Centre eli Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus) toiminta. Keskuksen pääpaikka on Isprassa, Italiassa, mutta toimintoja on myös Belgiassa ja Espanjassa. JRC:n tehtävänä on tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi ja toimia myös itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Vaikka keskus ei ole mitenkään salainen, on se varsin vähän tunnettu. Tutkimusrahoitusta jaettiin juuri nyt huhtikuussa, ja Brysselin koneessa tutkimusrahoista ja niiden hakuprosessista kertovat professori Hannu Häkkinen Jyväskylän yliopistosta – eräs rahoitusta saaneista – sekä Suomen Akatemiassa EU-rahoituksen kanssa työtä tekevä johtava tiedeasiantuntija Annika Raitala. JRC:stä kertoo puolestaan keskuksen varapääjohtaja Salla Saastamo

Tuoreissa Europarlamenttivaaleissa taistelua äänistä käytiin myös verkossa ja ihmisten mielissä. Erilaiset disinformaatiota luovat ja jakavat toimijat pyrkivät tietoisesti tai hyväuskoisuuttaan heikentämään vaaliprosessin toimivuutta sekä yleistä luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja lisäämään polarisaatiota yhteiskunnassa. Pääasiassa Venäjältä peräisin oleva hybridivaikuttaminen oli viime kuukausina runsasta keskisessä Euroopassa, etenkin Ranskassa, ja tällä oli varmasti osansa laitaoikeiston saamassa suuressa äänisaaliissa. Faktabaarin Mikko Salo kertoo Brysselin koneessa, että Suomessa valeäänestysohjeita, kehotuksia olla äänestämättä ja uhkakuvien luomista oli kohtalaisen vähän. Salo toteaa Suomen olevan muiden pohjoismaiden tapaan hyvin "rokotettuja" Venäjän infovaikuttamista vastaan. Vaikka nyt voimme huokaista helpotuksesta, on edessä vielä haastavampia aikoja, kun tekoäly tulee voimalla myös häiritsijöiden käyttöön. Ohjelmassa vieraana oleva Mikko Salo on yksi Faktabaarin perustajista ja Su

Tällä kerralla Brysselin kone nousee lentoon ja tutustuu Euroopan unionin hankkeeseen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa Euroopan lennonjohtosysteemejä. Perinteisesti jokaisella maalla on ollut, ja on edelleen, omat kansalliset lennonjohtojärjestelmänsä, vaikka olisi tarkoituksenmukaisempaa jakaa Eurooppa laajempiin osiin, jotka eivät menisi valtiorajojen mukaan. Tämä hanke on kuitenkin jumissa, koska jäsenmaat pitävät kiinni rajoistaan ja lennonjohtajat ovat huolissaan työpaikoistaan. Yhdysvalloissa toteutettiin vastaava uudistus 1980-luvulla, jolloin presidentti Reagan päätyi lopulta erottamaan uudistusta vastustaneet lennonjohtajat. Euroopassa näin radikaaliin toimeen ei ole tarvetta, kertoo Raine Luojus, Suomen lennonjohtojärjestelmästä vastaavan Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa teknologian kehitys on jo nyt tehnyt alkuperäisen Single European Sky -hankkeen vanhanaikaiseksi. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Minkälaisia vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä, Euroopan ikääntymisellä ja tulevilla EU-vaaleilla on kulttuuriin ja taiteeseen? Ranskassa asuva taiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen kertoo, miten ilmastopakolaisuus koskettaa häntä henkilökohtaisesti ja miksi eurooppalaisuus identiteettinä on hänelle tärkeä. Toimittajana on Annastiina Heikkilä.

Brysselin koneen kevään jaksoissa on käsitelty Brysselin hallintokoneistoa, ja niin tehdään tänäänkin. Tällä kerralla Brysselin kone lennättää kuulijan ministerineuvoston eli Euroopan unionin neuvoston toiminnan ytimeen. Siinä missä kansalaiset valitsevat EU-parlamentin edustajat, neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden edustajat – ja tätä edustamista tekee Suomen EU-edustusto. Kyseessä on Suomen suurin lähetystö, joka on oikeastaan kuin valtionhallinto eri ministeriöineen pienoiskoossa. Ohjelma on nauhoitettu samaan aikaan, kun Brysselissä kokoontui myös Eurooppa-neuvosto, eli Consilium, mihin kuuluvat EU:n 27 jäsenmaan johtajat. Työstä ministerineuvostossa sen eri tasoilla kertovat Suomen EU-edustuston pysyvä edustaja Markku Keinänen, Antici Laura Lindgren, Mertens Saara Pokki ja attaseat Iiro Kangas ja Niina Alatalo. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolmiosaisen EU-koneistoa avaavan sarjan toisessa osassa mennään EU-komission kotipesään, legendaariseen Berlaymont-rakennukseen. Komissaari Jutta Urpilaisen kansliapäällikkö Taneli Lahti avaa komission ja komissaarin työtä. Lahden omana tehtävänä olellisinta on varmistaa, että komissaarilla on tarvittava tieto käytettävissään. On myös tärkeää, että tietoa ei ole liikaa. Matkustava komissaari Jutta Urpilainen on mukana ohjelmassa etäyhteydellä ja toteaa muun muassa sen, että tulevat vaalit eivät jännitä! Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolme seuraavaa osaa vievät kuulijat Brysselin hallintokoneiston ytimeen. Miten toimii Euroopan komissio tai ministerineuvosto? Entä Suomen EU-edustusto tai Euroopan parlamentti. Tässä ohjelmassa seurataan europarlamentaarikko Heidi Hautalan päivää ja kuullaan, mitä parlamentin jättävä varapuhemies ajattelee EU:sta, sen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Mukana ohjelmassa on myös Hautalan lehdistöavustaja Markus Viljasalo, joka kertoo europarlamentaarikon tukena olevasta avustajajoukosta ja heidän työstään. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.