Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Syyriassa totutellaan uuteen aikaan ilman Assadin dynastiaa. Assadien yli 50 vuotta kestänyt valtakausi päättyi islamistisen Hayat Tahrir al-Sham -kapinallisryhmän, HTS:n, vallankumoukseen viikko sitten. HTS:n ensipuheenvuorot ovat olleet maltillisen sovittelevia ja yhteistyötä korostavia. Lähi-idän asiantuntijan mukaan vielä on kuitenkin aikaista sanoa, minkä suunnan HTS lopulta ottaa. Se on kuitenkin selvää, että syyrialaiset eivät halua paluuta uuteen itsevaltaiseen järjestelmään. Venäjälle Assadin hallinnon kaatuminen on arvovaltatappio. Se ei onnistunut pitämään liittolaistaan Assadia vallassa. Maa yrittää nyt sopia sotilastukikohtiensa säilyttämisestä Syyriassa. Turkille Assadin kaatuminen oli sen sijaan myönteinen uutinen. Se toivoo Turkissa olevien miljoonien syyrialaispakolaisten pääsevän palaamaan kotiin ja kurdien kurittamisen helpottuvan. Syyrian kemialliset aseet muodostavat edelleen riskin. Suomalaisasiantuntijan mukaan parasta olisi, jos Syyrian uudet vallanpitäjät tuhoaisivat ne ja sitout

Onko Balkan päässyt vieläkään jaloilleen Jugoslavian hajoamissotien jälkeen? Maailman huomio on viime vuosina kiinnittynyt muualle ja Balkan on vähän kuin unohtunut junnaamaan paikalleen. Alueella kytee edelleen kansanryhmien välisiä jännitteitä. Korruptio ja köyhyys ovat suuria ongelmia. Monet Länsi-Balkanin maat ovat pyrkineet tuloksetta EU:hun vuosikausien ajan ja pettyneet. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman viidennessä 60-vuotisjuhlavuoden erikoisjaksossa puhutaan Balkanista. Ohjelman juontaa Teemu Juhola. Vieraina ovat ulkomaantoimittajat Minna Pye ja Tom Kankkonen. Äänitarkkailijoina ovat Katja Kostiainen ja Matias Puumala. Arkistotoimittajana on Sini Peura. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Itämeren turvallisuuspoliittisen tilanteen heikkeneminen haastaa myös Ahvenanmaan erityisasemaa. Suomessa on kansalaisaloitteessa jo vaadittu Venäjän Maarianhaminan konsulaatin lakkauttamista. Konsulaatti valvoo Suomen ja Venäjän kahdenvälisen sopimuksen perusteella Ahvenanmaan demilitarisointia. Arvostelijoiden mukaan sopimus on vanhentunut. Ohjelmassa kuullaan asiantuntijoiden arviot, olisiko siitä irtautuminen ylipäätään kansainvälisoikeudellisesti mahdollista. Lisäksi ohjelmassa kysytään ahvenanmaalaisilta, mitä he ajattelevat asemastaan nyt. Osaa ahvenanmaalaisnuorista vapaaehtoinen varusmiespalvelus näyttää kiinnostavan aiempaa enemmän. Asevelvollisuudesta ahvenanmaalaiset on vapautettu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Pirjo Auvinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Suurvaltakilpailu ja geopoliittiset jännitteet ovat sysänneet ilmastotoimia monessa maassa taka-alalle.Vaikea tilanne näkyi myös tämänvuotisessa YK:n ilmastokokouksessa Bakussa. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan kansainvälisiä ilmastotoimia ja vihreää siirtymää hankaloittaa myös Trumpin paluu. Ensimmäisellä kaudellaan Trump veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden nihkeys tulee huonoon aikaan, sillä ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt ovat alati näkyvämpiä ja tuhoisampia, kuten Espanjassa rankkasateiden aiheuttamat suurtulvat tänä syksynä. Saksan Hampurissa tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautumista pidetään esimerkillisenä. Ohjelmassa käydään Hampurissa selvittämässä, mikä on sienikaupunki, jollaiseksi Hampuri halajaa. Lisäksi vieraillaan Väli-Amerikassa Costa Ricassa, jossa ympäristö- ja luontoarvot on yritetty yhdistää talouskasvuun. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Maria To

Maltillinen oikeisto taistelee elintilasta äärioikeiston ja populistipuolueiden rinnalla. Britannian konservatiivit kärsivät kesällä rökäletappion ja äänestäjiä karkasi populistiselle Reform-puolueelle. Ranskassa Tasavaltalaiset-puolue on kutistunut pikkupuolueeksi. Puoluekonkari Michel Barnier on vähemmistöhallituksen pääministeri, mutta joutuu hakemaan tuen äärioikeiston Kansalliselta liittoumalta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan maltillisen oikeiston tilaa ja kykyä uusiutua. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Donald Trumpin vaalivoitto herättää Euroopassa epävarmuutta. Trumpin sitoutuminen esimerkiksi Ukrainan tukemiseen ja puolustusliitto Natoon on epäselvää. Trumpin tiedetään suhtautuvan penseästi kansainvälisiin yhteistyöelimiin ja järjestöihin, kuten EU:hun. Ensimmäisellä kaudellaan Trump väläytti Yhdysvaltain lähtöä puolustusliitto Natosta. Ohjelmassa kuullaan yhdysvaltalaiset ja suomalaiset asiantuntija-arviot siitä, mitä Trumpin paluu merkitsee Euroopalle ja transatlanttisille suhteille. Lisäksi käydään läpi Suomen ja Euroopan valtiojohtajien reaktioita vaalitulokseen. Ohjelman alussa kirjeenvaihtajamme raportoi Pennsylvaniasta tavallisten yhdysvaltalaisten tunnoista vaalituloksen jälkeen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Iida Tikka, Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvalloissa poikkeuksellisia käänteitä sisältänyt vaalivuosi on huipentumassa varsinaiseen vaalipäivään. Mielipidekyselyiden mukaan kamppailu on äärimmäisen tasaista, ja monissa vaa’ankieliosavaltioissa kannatuserot mahtuvat virhemarginaalin sisään. Ohjelmassa kysytään sekä demokraattien että republikaanien vaalikampanjoissa pitkään mukana olleilta asiantuntijoilta, millaisissa kampanja-asetelmissa varsinaiseen vaalipäivään mennään ja mitkä ryhmät ovat nousemassa ratkaisijan rooliin. Nuoret miehet näyttävät olevan kallellaan Trumpin suuntaan. Ohjelmassa kuullaan Pennsylvaniasta miksi. Sisällöllisesti vaalikampanjoissa demokraattien Harris on korostanut Trumpin olevan epäsopiva presidentiksi ja suoranainen uhka Yhdysvaltain demokratialle. Trump puolestaan on käyttänyt vaaliaseena yhdysvaltalaisten taloushuolia sekä paperittomien maahantuloa. Politiikan tutkijan mukaan moni yhdysvaltalainen katsookin, että vaaleissa ratkaistaan maan tuleva suunta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittan

Euroopassa seurataan jännittyneinä Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Erityisesti Donald Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon huolettaa. Kamala Harrisia pidetään transatlanttisten liittolaissuhteiden kannalta varmempana valintana. Ohjelmassa käydään sekä Pariisissa että Lontoossa kysymässä asiantuntijoilta, millaisia epävarmuustekijöitä Euroopan näkövinkkelistä Yhdysvaltain vaaleihin sisältyy. Lisäksi yhdysvaltalaiset ulkopolitiikan asiantuntijat arvioivat ovatko huolet aiheellisia. Ohjelman lopuksi kuullaan Moskovasta, miten Venäjällä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin suhtaudutaan.Valtiollinen media mustamaalaa demokraattien Kamala Harrisia, mutta valtionjohto antaa ymmärtää, että molemmat ehdokkaat ovat Venäjän kannalta huonoja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suomessa ja maailmalla etsitään keinoja vakavien sairauksien varhaiseen havaitsemiseen. Biolääketieteessä selvitetään näytteiden avulla muun muassa sitä, miksi Euroopassa yleinen syöpä on harvinaisempi Afrikassa. Tutkimustietoa saadaan biopankkien näytteistä. Polrtugalissa biopankit ovat osa kehitysyhteistyötä. Portugalin ja entisten siirtomaiden yhteys on edelleen tiivistä myös lääketieteessä. Lissabonissa sijaitsevan biopankin tutkijat selvittävät, että biopankkien näytteiden avulla saatiin tietoa muun muassa koronarokotteiden tehosta. Islannissa asukkaiden vapaaehtoisia näytteitä sisältävä biopankki meni konkurssiin yleisen talouskriisin seurauksena 2000-luvulla, Nyt virheistä on tutkijoiden mukaan opittu ja valvontaa tiukennettu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Erja Tuomaala. Tuottaja on tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjlem. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kristitty nationalismi kerää kannattajia enenevästi Yhdysvalloissa keulakuvanaan republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump. Tutkimusten mukaan noin kolme kymmenestä yhdysvaltalaisesta kannattaa kristittyyn nationalismiin liitettyjä teemoja, kuten ydinajatusta siitä, että Yhdysvallat on kristitty valtio ja sen tulisi näkyä maan laeissa ja hallinnossa. Ohjelmassa kysytään kristittyyn nationalismiin perehtyneiltä yhdysvaltalaistutkijoilta, mitä kristitty nationalismi Yhdysvaltoihin oikein havittelee. Politiikantutkijan mukaan republikaanipuolue on muuttunut kristillisnationalistisia arvoja ja politiikkalinjauksia ajavaksi. Lisäksi selviää, millaisia kristityn nationalismin teemoja on sisäänkirjoitettu konservatiivisen ajatushautomon koostamaan Project 2025 -politiikkaohjelmaan. Siinä perinteiset perhearvot ovat keskiössä. Naisten asemaa se tutkijoiden mukaan heikentäisi miehiin nähden. Vaikka Trump on etäännyttänyt itsensä Project 2025 -suunnitelmasta, tutkijat pitävät sitä Trumpin voittaessa selvänä pol

Hamasin terrori-iskussaan sieppaamien panttivankien piina on kestänyt jo vuoden. Samaan aikaan omaisten usko Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun haluun saada panttivangit vapaaksi horjuu. Ohjelmassa kuullaan israelilaisomaisen ajatuksia painajaisen keskellä. Lisäksi Iranin panttivankina ollut yhdysvaltalainen kertoo, miten hän selvisi 444 vuorokauden vankeudesta. Panttivankien vapauttaminen kysyy erikoisosaamista myös neuvottelijoilta. Ohjelmassa haastatellaan kahta New Yorkin poliisin NYPD:n entistä panttivankineuvottelijaa ja pohditaan, millaisin keinoin Hamasin pitämät panttivangit voisi saada vapautettua. Ohjelman lopuksi psykologi avaa, miten panttivankeuden aiheuttama trauma vapautumisen jälkeen voi oireilla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Saksassa on kiristetty turvatoimia elokuisen Solingenin veitsi-iskun jälkeen. Maa palautti esimerkiksi rajatarkastukset myös Schengen-maista tuleville. Terrori-iskujen riskiä lisää terrorismiasiantuntijoiden mukaan esimerkiksi Lähi-idän konflikti sekä ääri-islamistisen Isis K:n vahvistuminen Euroopassa. Samaan aikaan ääri-islamistien riveihin houkutellaan Euroopassa alati nuorempia ihmisiä, jopa 10–11-vuotiaita lapsia. Pääväyliä radikalisoimiseen on internet ja sosiaalinen media. Ohjelmassa haasteltavan saksalaisimaamin mukaan muslimeihin kohdistuva viha auttaa Isisin kaltaisia liikkeitä rekrytoimaan ihmisiä riveihinsä. Samaan aikaan asiantuntijat ovat havainneet erilaisten väkivaltaisten radikaaliryhmien yhdistymistä - suomalaisasiantuntija puhuu hybridi-ideologioista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Sota Ukrainassa on heijastunut avaruuteenkin, sillä ensimmäistä kertaa molemmat osapuolet hyödyntävät sodassa avaruuskyvykkyyksiä, kuten satelliitteja. Lännen ja Venäjän välirikko näkyy myös avaruustieteellisessä yhteistyössä. Euroopan avaruusjärjestö, ESA on katkaissut yhteistyönsä venäläisten kanssa. Länsisuhteiden osittainen katkeaminen on heikentänyt Venäjän avaruusalaa. Sen sijaan Kansainvälisellä avaruusasemalla, ISS:llä toiminta on jatkunut entiseen tapaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään ISS:ää komentaneelta entiseltä astronautilta, miten avaruusasemalla on pystytty sivuuttamaan kansainväliset geopoliittiset jännitteet. Lisäksi avaruuden sotilaskäyttöön perehtynyt asiantuntija arvioi, millainen riski vastapuolen satelliitteja räjäyttelevälle tähtien sodalle nyt on. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on siirtynyt tilaamaan kyytejä avaruuteen yksityisiltä yhtiöiltä, kuten SpaceX:ltä ja Boeingilta. Niissä on kuitenkin ollut viime aikoina ongelmia. Euroopassa pohditaan samaan aika

Eurooppa yrittää suitsia digijättejä, jotta rikollinen ja vahingollinen sisältö saataisiin siivottua somealustoilta. Arvostelijoiden mukaan sääntely rajoittaa sananvapautta. Ohjelmassa kuullaan EU-komission edustajalta, millaisia keinoja unioni käyttää tänä vuonna voimaan tulleessa uudessa sääntelypaketissaan, digipalveluasetuksessa. Säädösten noudattamatta jättämisestä yhtiölle voidaan langettaa muun muassa mittavat sakot. Viestintäpolitiikan asiantuntijan mukaan vielä on liian aikaista sanoa, kuinka hyvin sääntely on tehonnut. Komissio on antanut usealle somejätille jo selvityspyynnön muun muassa siitä, miten ne suojelevat alustoillaan lapsia. Verkkovihaa vastaan kamppailevan brittijärjestö on joutunut pikaviestipalvelu X:n omistajan Elon Muskin oikeustoimien kohteeksi, kun se avosteli Muskin toimintaa. Ohjelmassa kuullaan järjestön edustajalta, millaista valtaa Musk käyttää. Lisäksi kysytään sosiaalisen median yhtiöitä seuraavalta analyytikolta, miten sijoittajat ja toisaalta mainostajat ovat reagoinee

Ukrainan elokuun alussa alkanut hyökkäys rajan yli Venäjälle Kurskiin yllätti kaikki - myös Venäjän. Sotaa tarkkaan seuraavien asiantuntijoiden mukaan Ukraina sekoitti Venäjän strategiset suunnitelmat tälle vuodelle tehdessään odottamattoman liikkeen. Ohjelmassa kysytään kansainvälisiltä sotilasasiantuntijoilta, mitä Ukraina Kurskin operaatiollaan tavoittelee. Yksi tavoite on luoda Kurskiin sillanpääasema tai puskurivyöhyke estämään Venäjän iskuja. Asiantuntijoiden mukaan Ukraina haluaa myös muuttaa lännessä niiden ajattelua, jotka pitävät Venäjän voittoa vääjäämättömänä ja tyrkkivät Ukrainaa neuvottelupöytään. Lisäksi kuullaan, mitä tavalliset ukrainalaiset ja venäläiset sodan uudesta käänteestä ajattelevat. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Heikki Heiskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolilla Eurooppaa kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty tai kiristetään. EU-maista noin puolessa kansalaisuuden saaminen edellyttää kansalaisuuskokeen suorittamista. Ohjelmassa haastateltavan maahanmuuttotutkijan mukaan joissain maissa kansalaisuuskokeita käytetään työkaluna estää kansalaisuus ja maahanmuuttajan integroituminen. Tanska on tiukentanut muutama vuosi sitten kansalaisuuskoetta. Ohjelmassa kuullaan Tanskasta, millainen testi nykyisin on. Suomessa Orpon hallitus on kiristämässä kansalaistamisen ehtoja. Kansalaisuuden edellyttämä Suomessa asumisaika nousee lokakuun alussa viidestä kahdeksaan vuoteen. Osana lakimuutoksia Suomeenkin on tekeillä kansalaisuuskoe. Ohjelmassa kysytään suomalaisasiantuntijoilta, mitä valmistelussa tulisi ottaa huomioon ja mistä hakea mallia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Southportin puukkoiskusta kehkeytyi paitsi Britanniaa järkyttänyt tragedia myös mittava disinformaation levitys sosiaalisessa mediassa. Muslimi- ja maahanmuuttovastaista viestiä tulvi eri alustoilla ja algoritmit vain vahvistivat väärän tiedon leviämistä tekijästä. Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan äärioikeisto kaappasi Southportin veriteon oman agendansa levittämiseen. Samaan aikaan sosiaalisen median alustat eivät onnistuneet estämään väärän tiedon leviämistä, vaan tutkijoiden mukaan päinvastoin ohjasivat ihmisiä sen äärelle. Verkkovihantutkijat peräävätkin sosiaalisen median yhtiöiltä tehokkaampia toimia disinformaation leviämisen estämiseksi. Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kävi selvittämässä Southportissa, mitä siellä asukkaat ajattelevat veriteosta leimahtaneesta verkkovihasta ja mellakoinnista. Venäjän pelikirjan tunteva asiantuntija arvioi, oliko Venäjällä mahdollisesti vihanlietsonnassa näppinsä pelissä niin kuin jotkut ovat Britanniassa väittäneet. Lisäksi kysytään Suomen disinformaatioresi

Droonit ovat nousseet merkittävään rooliin sodankäynnissä sekä Venäjälle että Ukrainalle. Kuluvana vuonna Ukraina arvioi tuottavansa miljoona droonia itse ja saavansa toisen miljoonan liittolaisiltaan. Ohjelmassa käydään Latviassa, joka on yksi Ukrainan merkittävistä droonitoimittajista. Latvia on mukana myös hankkeessa, jossa puuhataan droonivalvontamuuria Venäjän rajalle yhdessä Suomen ja muiden Venäjän rajalla olevien Nato-maiden kanssa. Lisäksi kysytään sotatekniikan ja ilmailuteknologian asiantuntijoilta, miten droonit ovat mullistamassa sodankäyntiä ja millaisia oppeja Ukrainalta kannattaisi droonien käytössä ottaa. Ukraina on osoittanut, miten kustannustehokkaita ja ketteriä pienet ja yksinkertaiset droonit voivat taistelukentällä olla. Muutaman satasen maksavilla drooneilla pystytään tuhoamaan parin kymmenen miljoonan arvoisia venäläispanssarivaunuja. Suomalaisasiantuntijan mukaan droonien käytössä vain mielikuvitus on rajana ja jollain tavoin ne tulevat osaksi jokaista puolustushaaraa. Maailmanp

Gazan sota on poikinut Israelin poliittiselle johdolle ja äärijärjestö Hamasin terroristijohtajille sotarikossyytteet. Tutkinnassa on sekin, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii tällä kertaa, mitä Israel ajattelee, kun se katsoo peiliin. Israel rinnastuu puheissa muiden hylkiövaltioiden joukkoon. Syytökset ovat raskaita ja ne ovat muuttaneet israelilaisten omakuvaa. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.