Brysselin Kone

Miten nationalismi ilmenee EU:ssa eri maissa. Entä minkälaista on Ranskan nationalismi ja EU-politiikka, miten se poikkeaa muiden maiden nationalismeista ja EU-politiikoista. Ja miten Ranskan poliittiset näkemykset vaikuttavat koko EU:n politiikan suuntaan? Haastateltavana on valtio-opin professori Niilo Kauppi Jyväskylän yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

EU:n uusi komissio astuu virkaansa lähiaikoina ja samalla vanha komissio väistyy virastaan. Mutta mitä sai aikaan tämä vanha Junckerin komissio ja minkälaisten haasteiden edessä on ja mitä todennäköisesti yrittää saada aikaan uusi komissio, jonka puheenjohtaja on Ursula von der Leyen. Entä mitä nyt puhutaan komission harjoittamasta jäsenmaiden talousohjauksesta ja missä tunnelmissa ollaan sen suhteen, kun komission puheenjohtajaa ei valittukaan eurovaaleissa valitun suurimman puolueen kärkiehdokkaasta, niin kuin etukäteen oli puhuttu. Haastateltavana on Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten isoa on EU:n harjoittama asekauppa ja minkälaisille maille EU-maat eivät saa myydä aseita? Miksi kuitenkin jotkut EU-maat myyvät aseita maille, joiden kanssa toiset EU-maat eivät pidä sopivana käydä asekauppaa? Ja miksi vanhoja asevientisopimuksia niin harvoin puretaan, vaikka saman maan kanssa uusia sopimuksia ei tehtäisikään? Mikä on EU:n asekaupan rooli Lähi-idässä? Haastateltavana on ajatushautomo SaferGloben toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Missä kunnossa on Saksan talous. Alkavatko jo näkyä paremmat ajat? Ja missä kunnossa on Saksan Deutsche Bank. Minkälainen tilanne Saksassa on nyt sisäpoliittisesti ja miltä vaikuttaa Saksan energiapolitiikka ja maahanmuuttotilanne ja Saksan ja Suomen välinen kauppa. Entä mitä Saksa haluaa EU:lta. Haastateltavana on Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vt toimitusjohtaja Jan Feller ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Vanhat valtapuolueet monissa EU-maissa ja EU–parlamentissa ovat heikentyneet ja uudet puolueet ovat nousussa tai nousseet. Samalla totutut poliittiset liittoumat ja voimasuhteet ovat muuttuneet ja se on heijastunut myös paitsi EU-parlamentin, myös neuvoston, komission ja EKP:n toimintakykyyn. Mutta miltä näiden instituutioiden toiminta vaikuttaa parlamenttivaalien jälkeisen ison näiden instituutioiden johtajien nimityskierroksen jälkeen? Ja millainen oli kyseinen nimityskierros? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo . Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi ja miten Kataloniassa on yritetty itsenäistyä jo vuosisatoja ja miksi Espanja ei sitä itsenäistymistä halua? Minkä vuoksi Katalonian on niin vaikeaa saada itsenäistymiselleen tukea EU:lta tai muista EU-maista? Haastateltavana on emeritusprofessori Jukka Havu Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Mitä asioita sovitaan brexitin erosopimuksessa ja mitä asioita jää sovittavaksi EU:n ja Britannian välisiin kauppaneuvotteluihin, jotka alkavat sen jälkeen kun erosopimus on tehty. Ja mitkä ovat niitä isoimpia kiistoja joita kauppaneuvotteluissa on todennäköisesti odotettavissa. Ja miksi tavallisen kansalaisen kannalta on tärkeää hoitaa mahdolliset suunnitelmansa muuttaa Britanniaan tai muuttaa Britanniasta EU-alueelle jo erosopimuksen jälkeen olevana siirtymäaikana, joka siis ei ole välttämättä sama aika kuin se aika jolloin neuvotellaan kauppasopimuksesta. Haastateltavana on eurooppaoikeuden professori Jukka Snell Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten Turkin hyökkäys Syyrian puolelle voi heijastua EU:hun? Turkin presidentti Erdoganin uhkaa lähettää EU:n tuella pitämät pakolaisensa EU:n puolelle mikäli EU arvostelee sitä, että Turkki on hyökännyt Syyrian puolelle. Miten EU ja eri jäsenmaat ovat tähän asti reagoineet tilanteeseen? Onko tämä vain väliaikainen kriisi vai heijastaako tämä tilanne ylipäänsä Turkin nykyisiä toimintaperiaatteita? Miltä Turkin mahdollinen tuleva EU-jäsenyys näyttää tämän Turkin toiminnan valossa? Brysselin koneess vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU sai alkunsa? Perustamisen aikaan Euroopassa haluttiin yhdentyä ja luoda pysyvä rauha. Samaan aikaan vaakakupissa painoivat taloudelliset seikat. 1950-luvulla syntyi hiili- ja teräsyhteisö (EHTY), jonka perustajamaat allekirjoittivat myös Rooman sopimuksen. Syntyi Euroopan talousalue, ETY. 50-lukua hallitsi myös kylmä sota. EU:n alkuaikoina Britannia suhtautui koko prosessiin epäillen. EU:n synnystä on keskustelemassa yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Miten pahasti mahdollinen jonkunlainen tuleva taantuma, eri maiden kasvanut halu suojata omia markkinoitaan ja isot ongelmat maailman kauppajärjestössä uhkaavat EU:n maailmanlaajuista kauppaa? Ja saadaanko nyt viimein allekirjoitetuksi EU:n Mercosurmaiden eli Brasilian Argentiinan Uruguayn ja Paraguayn välille jo 20 vuotta tekeillä ollut maailman suurin kauppasopimus vai kaatuuko se nyt Brasilian metsäpaloihin tai Mercosurmaiden oppositioiden tai EU:n jäsenmaiden vastustukseen? Ja jos EU laittaa voimaan hiilitullit Kiinasta tuotuja tavaroita vastaan, niin miten haastavaa olisi erilaisten tuotteiden hiilitullien suuruuksien laskeminen? Ja miten isoissa ongelmissa WTO on ensi joulukuusta lähtien,? Silloin USA jälleen estää uusien henkilöiden valinnan erovuoroisten tilalle WTO:n ylimpään valitusinstanssiin. samalla se nyt sitten estää koko valitusinstanssin toiminnan. Haastateltavana on ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa, ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta

Voisiko Mercosur-kauppasopimuksen avulla vaikuttaa parempaan työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen Argentiinassa, Brasiliassa, Paraguayssa ja Uruguayssa tai torjua Brasilian metsien polttamista? Ja mikä on EU:ssakin nyt paljon puhuttanut käsite yritysvastuu? Miten paljon ja millaisia paikallisia ihmisiä ja ympäristöä suojaavia säännöksiä EU voisi edellyttää omilta yrityksiltään silloin kun niillä on tuotantoa EU:n ulkopuolisissa maissa? Haastateltavana on Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér ja toimittajana Maija Elonheimo.

Miten todennäköistä on että Irlannin saari yhdistyy lähiaikoina ja miten voisi ratketa brexittiin liittyvä Irlannin iso rajakysymys? Milloin katollisten määrä Pohjois-Irlannissa ohittaa protestanttien määrän ja mikä sen poliittinen vaikutus on? Miksi levottomuudet Irlannissa taas kiihtyisivät, jos Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välille muodostuu kova raja ja kuinka paljon Britannia tukee taloudellisesti Irlantia ja kuinka paljon EU? Mm näistä teemoista keskustelee Pohjois-Irlannin rauhanprosessia tutkinut väitöskirjatutkija Susanna Sulkunen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Kuva: AOP

Mihin suuntaan maatalous ja maatalouspolitiikka EU:ssa ovat muuttumassa seuraavan seitsenvuotiskauden aikana. Mitä voidaan ehkä olettaa uuden maatalouskomissaarin maatalouspolitiikasta? Millä erilaisilla tavoin ilmastonmuutoksen estäminen saattaa näkyä tulevaisuuden maataloudessa. Ja kun EU:n maatalouspolitiikkaa perustellaan usein sillä, että maataloutta tarvitaan EU:ssakin mahdollisten suurien katovuosien ja muiden kriisiaikojen ruoan saatavuuden vuoksi, niin onko sitä EU:n maataloutta todella mietitty riittävän syvällisesti sillä kärjellä? Haastateltavana on MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja toimittajana on Maija Elonheimo

Minkälaisia ovat Ranskan eliitin ja muun kansan väliset jännitteet ja miten tilanne on kehittymässä, Miksi keltaliivit ovat kaduilla ja minkälainen on ranskalainen perinne mennä kaduille osoittamaan mieltään. Minkälainen on Macronin suhtautuminen pakolaisiin ja maahanmuuttajiin ja millainen on hänen ajatuksensa kehittää ranskalaista islamia. Haastateltavana on tutkija Laura Parkkinen ja toimittajana Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone. Ja lisäksi radiolähetyksen aikana on mahdollisuus kommentoida näitä EU-asioita WhatsAppissa lähettämällä viestin numeroon 044-5 144800.

Miten maailmantalouden tilanne heijastuu EU:n alueen talouteen? Mikä tulos USA:n presidentinvaaleissa voisi olla EU:n talouden kannalta hyvä. Entä jos Saksan talous yskii, niin miten nopeasti sen vaikutus leviää isosti muuhun EU:hun? Kannattaisiko Italian erota eurosta ja mitä seurauksia siitä olisi? Entä olisiko järjestäytymätön nopea Brexit EU:n taloudelle parempi vaihtoehto kuin kovin hidas Brexit? Keskustelemassa näistä asioista on Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Italian hallitus kaatui ja tulossa saattaa olla uudet vaalit. Miltä tilanne nyt vaikuttaa ja miltä on vaikuttanut oikeistolaisen Lega-puolueen johtaja, sisäministeri ja varapääministeri Matteo Salvinin politiikka. Entä miltä vaikuttaa Italian taloustilanne? Mitä Italia haluaa EU:lta ja mikä on oikeusvaltion tilanne Italiassa. Haastateltavana on tietokirjailija Anton Monti ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Yhdysvalloissa valitaan ensi vuoden marraskuussa uusi presidentti ja vaalien lopputulos vaikuttaa paljon myös moniin maihin Yhdysvaltojen ulkopuolella. Kuka on todennäköisimmin tulevien vaalien voittaja ja mikä on vaalien tuloksen vaikutus EU:hun. Ja minkälaista politiikkaa etenkin globaalisti USA:ssa eri puolueet ja eri ehdokkaat haluavat ajaa ja mitä seurauksia eri politiikkavaihtoehdoilla voi olla. Haastateltavana on Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston dosentti Markku Ruotsila. ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millaisia eroja on Yhdysvaltain ja EU:n kulttuureissa ja politiikoissa ja minkälaisia kulttuurisia ja poliittisia vaikutteita Atlantin yli on liikkunut? Mitä Yhdysvalloissa etenkin ne ihmiset joiden juuret ovat Euroopassa ajattelevat nyt EU:n alueesta onko siellä konservatismi silloin muinaisen Euroopan ihailua vai jotain muuta. Ja miksi USA:ssakaan sisämarkkinat eivät toimi niin esteettömästi koko liittovaltion sisällä niin kuin täältä EU:sta käsin voisi olettaa. Haastateltavana on dosentti Markku Ruotsila ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Minkälaiset pakolaisleirejä EU:n kannattaisi tukea, jos se haluaa, että ne ratkaisisivat tehokkaimmin Afrikan pakolaisten ongelmia ja Afrikan tilannetta muutenkin? Minkälainen politiikka ja minkälainen sääntely sen suhteen miten EU-maiden yritykset saavat toimia kehittyvissä maissa vakauttaa Afrikan tilannetta parhaiten. Jos ihmiset liikkuvat sinne, missä pääomat ovat, niin onko viisaampaa liikutella pääomia kuin ihmisiä? Ja miten voidaan estää pääoman pako Afrikasta EU:n alueelle? Haastateltavana on eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ja toimittajana Maija Elonheimo Oikealla ohessa Matti Kääriäisen artikkeli. Kuva: Epa

Miltä nyt vaikuttavat EU:n ja Kiinan kauppapoliittiset suhteet ja onko EU:lla tai muilla kehittyneillä mailla mahdollisuuksia tukea kehittyvien maiden talouksia kauppapolitiikan avulla? Entä minkälaista keskustelua maatalouspolitiikasta ja sen vaihtoehdoista käytiin niihin aikoihin EU:ssa, kun menossa oli Suomen jäsenyysneuvottelut? Ja miten vaikeaa oli ennakoida niihin aikoihin EU:n tulevaa kehitystä euron käyttöönoton suhteen? Haastateltavana on entinen suurlähettiläs Antti Kuosmanen ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone. Ja lisäksi radiolähetyksen aikana on nyt myös mahdollisuus kommentoida näitä EU-asioita WhatsAppissa lähettämällä viestin numeroon 044-5 144800.