Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Venäjällä viranomaiset ovat kovaotteisesti tukahduttaneet sodanvastaiset protestit, kun hyökkäys Ukrainassa jatkuu jo kuudetta kuukautta. Mielipidemittausten mukaan kansan enemmistö tukee sotatoimia Ukrainassa, mutta voiko niihin luottaa? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuulostellaan venäläisten tuntoja Moskovassa ja pohditaan, mitä sota merkitsee Venäjän yhteiskunnalle. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainassa jo viisi kuukautta sotaa käynyt Venäjä on länsimaiden boikotissa, mutta saa tukea Kiinalta. Kiina tukee Venäjää poliittisesta, diplomaattisesti sekä taloudellisesti. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, kuinka tiivis on Venäjän ja Kiinan suhde, ja mihin maat kumppanuudellaan oikein pyrkivät. Haastatetavana ovat Kiina-tutkijat Julie Chen, Alice Ekman ja Helena Legarda. Ohjelman toimittaa Sari Taussi. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomi ja Ruotsi ovat Nato-jäsenyyden myötä pääsemässä Naton ydinasesateenvarjon suojiin. Tämä Naton ydinpelote perustuu kolmen Nato-maan, erityisesti Yhdysvaltain, ydinaseisiin. Niitä on sijoitettu myös viiteen muuhun jäsenmaahan. Ohjelmassa käydään läpi, millainen on Naton ydinpelote. Lisäksi kysytään Baltiasta, onko Ukrainan sodan keskellä siellä haluja vastaanottaa ydinaseita maaperälleen. Ohjelman toimittavat Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopassa muutama maa on virittelemässä turvapaikanhakijoiden lähettämistä kolmansiin maihin. Britannia sopi keväällä tuhansien laittomasti kanaalin ylittäneiden turvapaikanhakijoiden kuljettamisesta Ruandaan. Tanska puolestaan aikoo viedä karkotuspäätöksen saaneita vankeja Kosovoon. Mitä eettisiä ja oikeudellisia ongelmia toiminnassa on? Ohjelmassa kuullaan myös, miten turvapaikkaprosessin ulkoistaminen on sujunut Australiassa, jossa turvapaikanhakijoita on ohjattu ulkomaille jo vuosikausia. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Pasi Myöhänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila.

Kolumbialaiset valitsivat itselleen ensimmäistä kertaa vasemmistolaisen presidentin, Gustavo Petron. Myös tuleva varapresidentti Francia Márques tekee historiaa: hän on tehtävässä ensimmäinen afrokolumbialainen nainen. Uusi johto on luvannut tehdä jyrkkien luokkaerojen Kolumbiasta tasa-arvoisemman. Kolumbia seuraa trendiä, jossa useampi latinalaisamerikkalainen maa on äskettäin valinnut vasemmistopresidentin. Ohjelmassa pohditaan millaisiksi suhteet Yhdysvaltoihin sen myötä kehittyvät. Lisäksi käydään tapaamassa entisiä FARC-sissejä. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainan sota on kiihdyttänyt Euroopan energiamurrosta, kun venäläisestä energiasta halutaan irtautua. Energia-asiantuntijoiden mukaan vihreä siirtymä tietää Eurooppaan paitsi energiaturvaa myös lisää työpaikkoja. Miltä näyttää tulevaisuuden energiantuotanto ja millaista roolia siinä näyttelee vety? Ohjelmassa kuullaan raportti uusiutuvan energian uranuurtajamaasta Tanskasta sekä käydään Yhdysvalloissa tutkailemassa vetyautoilun tilannetta. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Iida Tikka ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Elpyykö turismi ikinä? Kansainvälinen turismi väheni ja koneet jäivät maahan pandemian vuoksi kaksi vuotta sitten. Uusia uhkia matkailualalle tuo Euroopassa sota Ukrainassa. Myös ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt muuttavat kohteiden valintaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla turismin tulevaisuutta. Ohjelman toimittavat Jari Tanskanen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sota Ukrainassa uhkaa viedä ruokaturvan miljoonilta ihmisiltä, kun ruoanvienti Ukrainasta on lähes keskeytynyt. Ensivaikutukset näkyvät jo Lähi-idässä ja Afrikassa. Ohjelmassa pohditaan, miten parantaa maailman ruokaturvan tulevaisuutta sodan ja ilmastonmuutoksen keskellä. Lisäksi kuullaan raportti tuontiviljasta riippuvaisilta palestiinalaisalueilta sekä kysytään asiantuntijoiden ratkaisuja maailman ruokaturvan parantamiseksi. Ohjelman toimittavat Veera Pennanen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Libanonin talouskriisi hakee vertaistaan. Muutamassa vuodessa iso osa kansasta on vajonnut köyhyysrajan alapuolelle. Kaikkein köyhimmät etsivät ruokaa roskiksista. Sähköä on hädin tuskin muutama tunti vuorokaudessa. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii, kuinka romahtanut Libanon on ja mureneeko nyt myös uskontokuntien ylivalta. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Mikko Kymäläinen.

Saksassa on Ukrainan sodan vauhdittamana menossa suuri poliittinen murros. Venäjän hyökkäyssodan myötä niin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin energiapolitiikassa Saksa on muuttanut vuosikymmenien linjansa. Ohjelmassa pohditaan millaiselta näyttää Saksan uusi aika. Lisäksi kuullaan, miten irtautuminen venäläisenergiasta näkyy jo saksalaisperheen arjessa. Ohjelman toimittavat Anna Saraste ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomessa ja Ruotsissa on varauduttu Venäjän mahdollisiin vastatoimiin Nato-jäsenyyshakuprosessin aikana. Suojelupoliisin ja Ruotsin turvallisuuspalvelu Säpon mukaan esimerkiksi kyberhyökkäysten riski on kasvanut. Samaan aikaan Nato-maa Virossa pohditaan, ovatko maan venäläiset riski maan turvallisuudelle. Ohjelmassa käsitellään Pohjolan ja Viron sisäisen turvallisuuden tilannetta Ukrainan sodan sekä Suomen ja Ruotsin Natoon hakeutumisen aikana. Lisäksi kysytään tiedusteluasiantuntijalta, millaista salaista tietoa venäläiset nyt Suomesta havittelevat. Ohjelman toimittavat Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle.

Norja kuuluu puolustusliitto Naton perustajavaltioihin. Maa on kuitenkin vuosien saatossa noudattanut Nato-jäsenenäkin politiikkaa, jonka tavoite on olla provosoimatta Venäjää. Norjaan ei ole sijoitettu ulkomaisia sotilaita, sotilastukikohtia eikä ydinaseita. Ohjelmassa pohditaan, voisiko Norjasta hakea mallia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Lisäksi käydään Pohjois-Norjassa kysymässä, miten Naton ja Venäjän pohjoisella rajalla nähdään turvallisuustilanne nyt, kun Ukrainassa on sota. Kuullaan myös, miten Nato-päätös jakaa Ruotsin sosiaalidemokraattileiriä. Ohjelman toimittavat Kirsi Heikel, Tapani Leisti ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvallat on lisännyt asetoimituksiaan Ukrainaan tuntuvasti viime viikkoina. Maa käyttää nyt sata miljoonaa dollaria joka päivä Ukrainan auttamiseksi Venäjän hyökkäyssodassa. Yhdysvallat alkoi tällä viikolla myös avoimesti puhua Ukrainan voiton ja Venäjän heikentymisen tavoitteista. Kuinka iso linjanmuutos Yhdysvalloissa Ukrainan sotaan on tapahtunut ja millaista apua Ukraina nyt saa? Tätä pohditaan nyt Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan on alkamassa kolmas kuukausi. Operaatio ei ole sujunut, kuten Kreml toivoi. Sotilasasiantuntijoiden mukaan Venäjä on tehnyt useita virheitä, kuten aliarvioi ukrainalaisten maanpuolustustahdon. Arviointi- ja suunnitteluvirheet kostautuvat nyt huonona sotamenestyksenä. Miksi Venäjän sotavoima kompuroi Ukrainassa? Entä voiko Venäjä alkaa paikata heikkoa sotamenestystään joukkotuhoasein? Ohjelmassa kuullaan myös venäläissotilaan äidiltä, miten pimennossa omaiset ovat kotirintamalla. Ohjelman toimittavat Erkka Mikkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän ortodoksinen kirkko tukee Putinin aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan varauksetta. Moskovan patriarkka Kirill on kehystänyt sodan hyvän ja pahan taisteluksi syntistä länttä vastaan. Se käy täysin yksiin Putinin lännenvastaisten lausuntojen kanssa. Ohjelmassa pohditaan, miten Ukrainasta tuli Putinin pyhä sota ja käydään läpi Kirillin uskonnollisia perusteluja sodalle. Lisäksi kuullaan miten Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa sekä katolisen kirkon johtaja paavi suhtautuvat sotaan ja Kirillin rooliin siinä. Ohjelman toimittavat Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut Naton vahvistamaan joukkojaan puolustusliiton itäisissä jäsenmaissa. Nato vakuuttaa olevansa vahvempi kuin koskaan. Samalla Suomi on kulkemassa kohti historiallista Nato-päätöstä. Ohjelmassa pohditaan turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden kanssa, miltä Suomen Nato-tie vaikuttaa heidän ja muiden Nato-maiden silmin. Lisäksi käydään Nato-maa Tanskassa, jossa hallitus haluaa maan mukaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sota Euroopassa muutti Ranskan presidentinvaalien kampanjoinnin ja kamppailun luonteen. Presidentti Emmanuel Macron on jättänyt kampanjoinnin muille ehdokkaille. Hän luottaa näkyvyyteensä kansainvälisillä areenoilla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman haastattelema ranskalaisprofessorii Pascal Perrineau arvioi, että koronakriisi ja Ukrainan sota pelastavat Macronin tappiolta. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio ja äänitarkkailija on Pasi Ilkka.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sähköistänyt Unkarin vaalikamppailun. Oppositio käyttää lyömäaseenaan pääministeri Viktor Orbánin likeistä suhdetta Putiniin. Orbán yrittää häivyttää Kreml-kaveeraamistaan ja markkinoi itseään rauhan takuumiehenä. Ohjelmassa käydään Unkarissa kuulemassa sekä Orbánin että opposition tukijoita. Unkarin vaalituloksella on merkitystä myös Suomelle, sillä Orbán voi suhtautua asiantuntijan mukaan penseästi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenhakemukseen. Ohjelman toimittavat Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vauhdittanut EU:n poikkeuksellisiin toimiin. Ensimmäistä kertaa historiassaan EU toimittaa aseita sotaan. Lisäksi jäsenmaat ovat suoristaneet aiemmin rakoilleet rivinsä suhtautumisessa Venäjään. Suurimman suunnanmuutoksen tekijöihin kuuluu Saksa, joka hylkäsi vuosikymmenien idänpolitiikkansa. Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka EU:sta eronnut Britannia on palannut Ukrainan vuoksi EU-pöytiin. Ohjelman toimittavat Rikhard Husu, Anna Saraste ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä on Ukrainan sodan myötä ryhtynyt entistäkin tiukempiin sananvapauden rajoitustoimiin ja mediakontrolliin. Vahingoittavaksi tulkitun tiedon levittämisestä voi saada pitkän vankeustuomion. Samalla Venäjä levittää disinformaatiota Ukrainasta joukkotuhoaseita kehittävänä natsivaltiona. Ohjelmassa pohditaan Venäjän mediakentän tilaa sekä Ukraina-propagandaa. Lisäksi käydään Latviassa, jossa toimii Venäjän viimeisiin riippumattomiin tiedotusvälineisiin lukeutuva verkkolehti. Ohjelman toimittavat Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle