Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Ilmastoasiantuntijoita huolettaa, että Venäjän hyökkäyssodan ruokkima talouskriisi ja geopoliittiset jännitteet hiekoittavat myös kansainvälisiä ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Jo nyt Euroopassa esimerkiksi Ruotsi on hidastanut ilmastotoimiaan, ja kasvihuonekaasupäästöt ovat siellä kääntymässä nousuun. Myös Yhdysvalloissa Bidenin hallinto on antanut luvan kiistellylle öljynporausprojektille Alaskassa. Ohjelmassa kuullaan asiantuntijoilta, miten vältetään ilmastotavoitteista lipsuminen sodan mullistamassa maailmanpoliittisessa tilanteessa, ja mitä Suomen tulevan hallituksen tulisi ilmastopolitiikassaan ottaa huomioon. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen, Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvalloissa Pohjois-Dakotasta tuli huhtikuun lopussa neljästoista abortin kieltänyt osavaltio. Aborttikiellot mahdollistuivat sen jälkeen, kun korkein oikeus kumosi perustuslaillisen aborttioikeuden viime kesänä. Nyt miljoonilla naisilla ei ole pääsyä lisääntymisterveydenhoitoon. Ohjelmassa haastateltavat asiantuntijat puhuvat jo ihmisoikeus- ja kansanterveyskriisistä Yhdysvalloissa. Demokraatit toivovat aborttikysymyksen siivittävän heitä ensi vuoden vaaleissa. Aborttikiistely on läikkynyt myös Atlantin yli: ohjelmassa kuullaan raportti Skotlannista. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Britanniassa valmistaudutaan kuningas Charles III:n kruunajaisiin. Enemmistö briteistä kannattaa monarkian säilyttämistä. Ohjelmassa kysytään tutkijalta, mikä on taannut kuningashuoneiden suosion paitsi Britanniassa myös muualla modernien demokratioiden Euroopassa. Ohjelmassa kuullaan, kuinka kuninkaallisiin suhtaudutaan Skotlannissa ja Tanskassa. Skotlannissa itsenäistymispyrinnöt ovat siirtyneet viime aikoina taka-alalle, Tanskassa puolestaan kuninkaallisten suosion takaa moderni, ajassa elävä kuningatar, joka on itse pienentänyt kuningashuonetta. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle Yle näyttää kuningas Charlesin kruunajaiset lauantaina 6.5. suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili Kiinassa kuun alussa ja aiheutti Euroopassa arvosteluryöpyn. Kriitikoiden mukaan Macron pelasi Pekingin pussiin ja teki hallaa paitsi Euroopalle myös transatlanttisille suhteille Kiinaa myötäilevillä lausunnoillaan. Kiinassa Macron saikin paikoin rock-tähden vastaanoton, mutta matkaa on kritikoitu myös kotimaassa Ranskassa. Ohjelmassa kuullaan, mikä Macronin Kiinan-matkassa meni pieleen ja mikä on Macronin hellimä ajatus Euroopan strategisesta autonomiasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut Venäjän presidentistä Vladimir Putinista kansainvälisen pidätysmääräyksen. ICC haluaa Putinin vastaamaan sotarikossyytteisiin liittyen ukrainalaislasten kaappaamiseen, josta Ylekin on kerännyt todisteita. Ohjelmassa pohditaan millaiset mahdollisuudet on saada Venäjä edesvastuuseen teoistaan Ukrainassa. Lasten pakkosiirtojen lisäksi myös ukrainalaissotavankien kohtelussa on raportoitu sodan oikeussäännöistä piittaamattomuutta. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Venäjällä sotarikossyytöksistä ja pidätysmääräyksistä ajatellaan. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Afganistanissa taliban rajoittaa ihmisten elämää uusilla määräyksillä lähes viikoittain. Monet Afganistanin miehet ovat huolissaan naisten oikeuksien kapenemisesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa kuullaan tällä viikolla liberaalia afganistanilaismiestä. Toimittaja Maija Liuhto kävi Kabulin yliopistolla kuulostelemassa naisopiskelijoiden ajatuksia. Ohjelmassa myös tunnetun avustusjärjestön Norwegian Refugee Councilin edustajan haastattelu pääkaupungista. Suomeen Afganistanista on tullut turvapaikan hakijoita varsin vähän. Ohjelman toimittavat Maija Liuhto ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen.

Lähi-idän asemahti Israel on suhtautunut penseästi Ukrainan sotilaalliseen auttamiseen. Se on keskittynyt humanitaarisen avun antamiseen. Asiantuntijoiden mukaan Israel ei halua suututtaa Venäjää. Ohjelmassa kuullaan, mitä Ukrainan ja Venäjän välissä tasapainottelusta ajatellaan Israelissa ja liittolaismaa Yhdysvalloissa. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta onko Israelin Ukraina-politiikka muuttumassa. Entä mitä Suomessa pitäisi ajatella siitä, että merkittävä puolustusmateriaalitoimittajamme on hyvää pataa Venäjän kanssa. Ohjelman toimittavat Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Pohjoismainen hyvinvointimalli on ennennäkemättömien rahoitushaasteiden edessä väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työvoimapula piinaa esimerkiksi hoitoalaa. Ohjelmassa haastateltavan talousprofessorin mukaan kaikissa Pohjoismaissa pitää tehdä enemmän nuorten saamiseksi työmarkkinoille. Lisäksi kuullaan, miten Tanskassa ja Ruotsissa tuoreet hallitukset ovat lähteneet ratkomaan kipukohtia. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Eurooppa ryntäsi hakemaan energiakriisiin ratkaisua nesteytetystä maakaasusta. LNG-buumin keskellä uusia toimittajia on etsitty niin Afrikasta kuin Lähi-idästä. Energia-asiantuntijat varoittavat, että Eurooppa voi jäädä jumiin kaasuun, mikä pahimmillaan vesittäisi EU:n ilmastotavoitteet. Ohjelmassa käydään Senegalissa, joka toivoo rikastuvansa kaasulla. Lisäksi kuullaan Saksan ennätyksellisen nopeista LNG-hankkeista. Ohjelman toimittavat Anna Saraste, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

EU on vastaanottanut miljoonia sotapakolaisia Ukrainasta. Ukrainalaiset ovat tilapäisen suojelun nojalla oikeutettuja työlupaan ja asumiseen missä tahansa EU-maassa. Samaan aikaan EU on kuitenkin vaikeuttamassa muualta tulevien pääsyä. Osa EU-maista käännyttää laittomasti turvapaikanhakijoita EU-rajojen ulkopuolelle. Euroopassa on myös haluja ulkoistaa turvapaikanhakijoita kolmansiin maihin. Ohjelmassa käydään Ruandassa, jossa on jo valmiina tilat mahdollisille Euroopasta tuotaville turvapaikanhakijoille. Lisäksi kuullaan afrikkalaissiirtolaiselta, millaisen vastaanoton hän sai EU:ssa. Ohjelman toimittavat Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila.

Köyhissä ja kehittyvissä maissa Venäjää ei ripitetä hyökkäyssodasta Ukrainaan. Moni näistä globaalin etelän maista pidättäytyy esimerkiksi äänestämästä YK:ssa Venäjää vastaan. Ohjelmassa haastateltavan tutkijan mukaan taustalla on Kylmän sodan perintönä Venäjä-mielisyyttä, mutta myös omia turvallisuushuolia ruoka- ja energiakriisin keskellä. Ohjelmassa käydään Argentiinassa ja Sri Lankassa, jonne molempiin toivotetaan venäläiset tervetulleiksi. Argentiina on vastaanottanut hyökkäyssodan alettua tuhansia venäläisiä synnyttämään tulevia naisia. Sri Lanka puolestaan havittelee venäläisiä turisteja pelastamaan maan konkurssikypsää taloutta. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Maija Salmi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopan itäisellä laidalla on otettu johtoroolia Ukrainan auttamisessa. Se on keikauttanut myös koko Euroopan poliittista valtatasapainoa. Niin Puolassa kuin Baltiassa ymmärretään, että Ukrainassa soditaan paljon muustakin kuin Ukrainan rajoista. Ohjelmassa haastateltava Puolan entinen presidentti sanoo, että Venäjä on pysäytettävä tai se jatkaa imperiuminsa palauttamispyrkimyksiä myös muualla. Tutkija näkee Baltian ja Suomen jo eräänlaisina demokratian puolesta kamppailevina uusidealistisina keihäänkärkinä. Ohjelman toimittavat Rikhard Husu, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan on kestänyt pian vuoden. Sota Euroopan laidalla on sysännyt maanosan turvallisuuspoliittisen ajattelun uuteen asentoon. Muun muassa Ranska-Saksa -akselin merkitys on pienentynyt sekä Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Natoon. Euroopan voimatasapaino hivuttautuu kohti itää ja koillista. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii Euroopan muuttunutta turvallisuusympäristöä. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kansainvälinen olympiakomitea haluaisi päästää venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat takaisin olympialaisiin Ukrainassa jatkuvasta Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta. KOK perustelee muuttunutta kantaansa ihmisoikeuksilla ja syrjimättömyyden periaatteella. Ohjelmassa haastateltavan olympiatutkijan mukaan KOK käyttää ihmisoikeusargumenttia oman etunsa vuoksi. Lisäksi kuullaan, mitä Ukrainassa ja ensi vuoden olympiaisäntäkaupungissa Pariisissa KOK:n aikomuksista ajatellaan. Ohjelman toimittavat Maxim Fedorov, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Samaan aikaan kun Turkki jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, se uhittelee myös Kreikalle. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on väläyttänyt jopa sotilastoimia aluevesikiistan vuoksi. Kahden Nato-maan sotilaallinen konflikti olisi puolustusliitolle äärimmäisen epätoivottava kehityskulku. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan Turkki asettaa toimillaan oman etunsa Naton edun edelle ja hakee itselleen myönnytyksiä. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Turkissa ja Kreikassa ajatellaan maiden kiristyneistä suhteista. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Hitlerin valtaannoususta on tammikuun lopussa kulunut jo 90 vuotta, mutta Saksassa käydään yhä läpi natsimenneisyyttä. Myös Espanjassa on aloitettu Francon diktatuurin ajan tilinteko. Sen sijaan Venäjällä historia on otettu valtiollisen propagandan välineeksi sitä vääristellen ja Stalinin hirmuteot sivuuttaen. Ohjelmassa kuullaan raportit sekä Saksasta että Espanjasta. Lisäksi Venäjä-tutkija kertoo, miten Putin käyttää hyväkseen historian valkopesua myös hyökkäyksessä Ukrainaan Ohjelman toimittavat Auli Leskinen, Katriina Töyrylä ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Länsimaat ovat asettaneet sadoille venäläisille suurliikemiehille pakotteita Ukrainan sodan vuoksi. Heidän omaisuutensa onkin vähentynyt sodan alettua kymmeniä miljardeja. Oligarkit eivät kuitenkaan ole nousseet Putinin valtaa vastaan. Ohjelmassa pohditaan oligarkkien asemaa ja vaikutusvaltaa nyky-Venäjällä. Lisäksi kuullaan raportti Virosta, joka haluaisi takavarikoida jäädytetyt venäläisvarat ja ohjata ne Ukrainaan. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti saada Euroopan polvilleen energiariippuvuudella. Toisin kävi: Eurooppa on pysynyt Ukrainan tukena myös Venäjän kaasuhanojen sulkeuduttua, eikä kaasupulaa ole toistaiseksi tullut. Energia-asiantuntijoiden mukaan EU onkin selvinnyt jo kuluvasta talvesta. ja voittanut Kremlin aloittaman energiasodan. Lisäksi kuullaan, millaisiin energiatoimiin on ryhdytty Ranskassa, Saksassa ja Kreikassa. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainalaiset naiset ja lapset maksavat Venäjän hyökkäyssodasta kovaa hintaa. Venäjä kylvää kauhua iskemällä sodan oikeussäännöistä piittaamatta siviilikohteisiin, jopa synnytyssairaaloihin. Vaikeiden sotaolojen lisäksi ukrainalaisnaisia ja -lapsia koettelee sodan mullistama perhetilanne monen miehen ollessa rintamalla. Ohjelmassa kuullaan myös, miten jaksavat Eurooppaan sotaa paenneet ukrainalaislapset. Ohjelman toimittavat Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä aloitti helmikuussa hyökkäyssodan Ukrainassa. Se on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä ja murtanut turvallisuuden Euroopassa sekä koetellut kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelmassa tarkastellaan mennyttä vuotta globaalihistorian tutkijan Rinna Kullaan ja Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan kanssa. Ohjelman on toimittanut Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen, Yle