Coala

Parkinsonin lain mukaan hallinnollinen työ kasvaa vuosi vuodelta, oli hallittavaa tai ei. Jossain määrin tämä pitää paikkansa myös kokonaisarkkitehtuurityössä. Arkkitehdit ovat jopa surullisenkuuluisia siitä, että he saavat täysin työllistettyä paitsi itsensä, myös kaverinsa - riippumatta siitä, mitkä ovat käytettävissä olevat resurssit ja saadaanko edes aikaan mitään hyödyllistä. Mutta miten tätä taipumusta voisi suitsia?